Mitä matolääkkeen valinnassa kannattaa huomioida

Suomessa esiintyviä koirien ja kissojen loismatoja ovat muun muassa suolinkaiset, hakamadot ja heisimadot. Hirviekinokokki on mikroskooppisen pieni heisimato, joka voi tarttua koiraan raaoista hirven sisäelimistä. Suolinkainen ja hirviekinokokki voivat tarttua myös ihmiseen. Matolääkkeen valinnassa on huomioitava, mille loisille lemmikki on altistunut ja tehoaako lääke kyseisiin loisiin.

Heisimadot kuten mesocestoides, taenia, lapamato ja ekinokokki tarttuvat koiraan tai kissaan väli-isännän kautta eli eläimen on syötävä esimerkiksi jyrsijä saadakseen tartunnan. Lapamato tarttuu raa’asta järvikalasta tai kalan perkuujätteistä, hirviekinokokki raaoista hirven sisäelimistä. Sukkulamatoihin kuuluvat suolinkainen ja hakamato voivat tarttua suoraan ympäristöstä tai lemmikin syödessä tartuntaa kantavan jyrsijän.

Markkinoilla on useita eri matolääkkeitä, joiden vaikuttavat aineet eroavat toisistaan. Ilman reseptiä myytävät matolääkkeet tehoavat yleensä vain loisten aikuismuotoihin.

Pratsikvanteeli tehoaa kerta-annoksena heisimatoihin ja se on ainoa lääkeaine, joka tehoaa myös ekinokokkiin. Lapamatotartunta on syytä varmistaa eläinlääkärissä, sillä sen häätö vaatii kahdeksankertaisen annoksen pratsikvanteelia. Vapaana ulkoileva kissa altistuu sekä sukkula- että heisimadoille, joten lääkkeen pitää tehota näihin kaikkiin.

Teksti: ELL Karoliina Kukkonen