Ekinokokit ovat pieniä koiraeläinten heisimatoja. Pääisännälleen ekinokokit eivät aiheuta harmia, mutta väli-isännilleen ne ovat vaarallisia. Myös ihminen voi toimia ekinokokkiloisen väli-isäntänä ja sairastua ekinokokkoosiksi kutsuttuun tautiin. Ekinokokkeja on useita eri lajeja, joista Suomessa esiintyy hirviekinokokkia. Vaarallisemman myyräekinokokin rantautuminen Suomeen pyritään estämään maahan tulevien koirien pakollisella ekinokokkilääkityksellä.
Hirviekinokokki
Suomessa esiintyy hirviekinokokkia (Echinococcus canadensis), jonka pääisäntä on susi, mutta myös koira voi saada tartunnan. Hirviekinokokin väli-isäntiä ovat hirvet, porot ja metsäpeura, joskus myös ihminen. Heisimadon elämänkierrossa toukkamuotojen kypsyminen väli-isännässä on välttämätöntä, jotta pääisäntä voi saada tartunnan syömällä väli-isännän kudoksia. Hirviekinokokkia on esiintynyt aiemmin Itä-Suomessa ja Kainuussa, mutta se on levinnyt perinteisiltä alueilta länteen ja etelään. Loista voi esiintyä kaikkialla, missä on susia ja hirviä.
Aikuiset heisimadot elävät koiraeläinten suolistossa ja tuottavat munia ympäristöön. Munat ovat tahmeita ja takertuvat helposti suden tai koiran turkkiin. Munat ovat heti ympäristöön joutuessaan tartuntakykyisiä ja ne kestävät hyvin kylmää.
Hirviekinokokki aiheuttaa tyypillisesti nesteen täyttämiä loisrakkuloita hirven keuhkoihin tai maksaan. Tartunnan saaneen hirven sisäelimet eivät ole sellaisenaan ihmiselle vaarallisia. Ihmisille suurin tartuntariski on koiran tai suden karvoihin tarttuneet ekinokokin munat, jotka voivat joutua suuhun ja niellyksi käsien kautta. Ekinokokkoositaudissa ihmisen sisäelimiin kehittyy loisrakkuloita, jotka ovat hyvin haitallisia elimistölle. Ekinokokkoosin itämisaika on pitkä, jopa vuosia ja epämääräisiä oireita on vaikea tunnistaa.
Pratsikvanteeli tehoaa ekinokokkiin
Koirien pratsikvanteelilääkityksestä ekinokokkia vastaan on huolehdittava varsinkin poronhoitoalueella ja metsästyskoirien kohdalla. Metsästyskoirat tulisi lääkitä sekä hirvenmetsästyskauden alkupuolella että lopussa, jotta koira ei tuo tartuntaa metsästä mukanaan kotiin. Myös mahdollisesti poron raakoja teurasjätteitä saaneet koirat on syytä lääkitä ainakin teurastuskauden päätteeksi. Porojen ja hirvien teurasjätteet on hävitettävä niin, etteivät koirat tai luonnoneläimet pääse syömään niitä ja metsästettyjen susien käsittelyssä on noudatettava hyvää käsihygieniaa.
Myyräekinokokki
Myyräekinokokki (Echinococcus multilocularis) aiheuttaa ihmiselle vakavamman taudin kuin hirviekinokokki. Myyräekinokokkia ei ole todettu Suomessa, mutta sitä esiintyy muun muassa Virossa ja Ruotsissa. Euroopassa myyräekinokokin pääisäntänä toimii kettu, mutta myös koirat ja supikoirat voivat kantaa tartuntaa. Myyrät ovat loisen väli-isäntiä ja ihminenkin voi toimia väli-isäntänä. Suomeen tulevilta koirilta vaaditaan ekinokokkilääkitys 1–5 vrk ennen Suomeen saapumista ja lääkitys tehdään lähtömaassa eläinlääkärin valvonnassa. Eläinlääkäri merkitsee annetun lääkityksen koiran passiin. Näin pyritään ehkäisemään vaarallisen loisen rantautuminen Suomeen.
Lue lisää lemmikkien maahantulovaatimuksista
Lähteet:
www.ruokavirasto.fi
Worm Control in Dogs and Cats. ESCCAP Guideline 01 Sixth Edition – May 2021
Teksti: ELL Karoliina Laine