Matotyyppejä

Hakamato 

Hakamadot ovat pieniä, alle 2 cm pituisia matoja, jotka kiinnittyvät suolen seinämään ja imevät verta. Kissa tai koira voi saada tartunnan ympäristöstä syömällä tartunnallisen toukan tai väli-isäntänä toimivan jyrsijän. Hakamadot voivat tarttua myös ihon läpi aiheuttaen iho-oireita. 

Piiskamato 

Piiskamato on koirien loinen. Vajaan 10 cm pituinen loinen elää koiran paksusuolessa aiheuttaen limaista ripulia. 

Suolinkainen 

Suolinkainen on yleisin sisäloinen niin kissoilla kuin koirilla. Koiran suolinkainen voi olla lähes 20 cm pituinen, kissan suolinkainen puolestaan jopa 10 cm pituinen. Eläin saa tartunnan syömällä tartunnallisen munan ympäristöstä tai syömällä väli-isäntänä toimivan jyrsijän. Koiran- ja kissanpennut saavat usein tartunnan emoltaan istukan läpi tai maidon välityksellä. Suolinkaiset voivat tarttua myös ihmiseen. Suolinkaisnaaras tuottaa tehokkaasti munia ja grammassa ulostetta voi olla tuhansia mikroskooppisen pieniä munia, joita ei voi silmin havaita. Ulosteen mukana eritetty muna kehittyy noin neljässä viikossa tartuntakykyiseksi. Suolinkaisen munat ovat erittäin kestäviä ympäristössä ja voivat säilyä tartuntakykyisinä vuosia.  

Heisimato 

Heisimatoihin kuuluu useita lajeja, joiden koot vaihtelevat mikroskooppisen pienistä useisiin kymmeniin metreihin. Heisimadot vaativat tarttuakseen väli-isännän, jonka koira tai kissa syö. Esimerkiksi kirput, väiveet ja jyrsijät voivat toimia heisimatojen väli-isäntinä. Ekinokokkiheisimadot voivat tarttua myös ihmisiin.