Sisäloisilla tarkoitetaan yleensä koiran tai kissan suolistossa eläviä loisia. Suoliston loismadot jaetaan kahteen pääryhmään: pyörö- eli sukkulamatoihin ja heisimatoihin, joita on useita lajeja. Aikuiset loismadot tuottavat munia, jotka kulkeutuvat ulosteen mukana ympäristöön.
Kissoilla esiintyy sukkulamatoihin kuuluvia suolinkaisia ja hakamatoja sekä heisimatoja. Sukkulamadot tarttuvat kissan saadessa suuhunsa loisen munan maa-aineksen tai toisen kissan ulosteen mukana. Tartunnan voi saada myös syömällä loista kantavan väli-isännän, kuten jyrsijän. Heisimadot vaativat aina väli-isännän tarttuakseen eli kissan on syötävä esimerkiksi tartuntaa kantava jyrsijä.
Taenia-heisimato on erityisesti ulkoilevien ja metsästävien kissojen riesa. Tartunnan saaneen kissan peräpään karvoissa voi nähdä riisiryyniä muistuttavia, liikkuvia madon jaokkeita. Leveä heisimato eli lapamato voi tarttua kissaan raa’asta järvikalasta tai perkuujätteistä. Leveän heisimadon häätöön tarvitaan poikkeuksellisesti 8-kertainen annos pratsikvanteelia kerta-annoksena.
Giardia-alkueläin voi aiheuttaa ripulia nuorilla eläimillä monikissatalouksissa. Pelkkä lääkehoito ei yleensä riitä, vaan hoitoon kuuluu olennaisesti ympäristön siivoaminen uusintatartuntojen ehkäisemiseksi.
Lue myös