Kissan sisäloishäätö

Milloin sisäloishäätö kissalle? 

Täysin sisätiloissa elävän kissan riski saada sisäloistartunta on hyvin pieni. Sisäkissalle loishäätöä suositellaan 1-2 kertaa vuodessa mieluiten ulostenäytteen tutkimuksen perusteella. Ulkoilevalle kissalle suositellaan sisäloishäätöä neljä kertaa vuodessa. Mikäli jyrsijöitä metsästävä kissa halutaan pitää täysin madottomana, matolääke tulisi antaa kuukauden välein. 

Kissanpennun madotus 

Kuten koiranpennuilla myös kissapentujen merkittävin sisäloinen on suolinkainen. Kissanpennuilla matotartunta aiheuttaa laihtumista, pömppövatsaisuutta, oksentelua ja ripulia. Tällöin kissanpennun kasvu hidastuu sekä karvapeitteen laatu ja yleiskunto heikkenevät. Myös hengitystieoireita, kuten yskää ja keuhkotulehdusta voi esiintyä, kun loisen toukkamuodot vaeltavat pennun elimistössä. Suolinkaistartunta altistaa muille sairauksille ja sisäloisista kärsivän kissanpennun suoja taudinaiheuttajia vastaan voi jäädä riittämättömäksi rokotuksen jälkeen. Ulosteessa tai oksennuksessa nähtävät suolinkaiset ovat merkki hyvin voimakkaasta tartunnasta. Suolinkainen voi tarttua myös ihmiseen. Kissanpennun madotus onkin tästä syystä koko perheen terveyden kannalta tärkeää.  

Kissaemon tiineyden aikana saama suolinkaistartunta siirtyy maidon välityksellä kissanpennuille syntymän jälkeen. Kissanpennut eivät saa matotartuntaa ennen syntymää, mikä poikkeaa koirasta. Sen vuoksi kissanpentujen matolääke annetaan kolmen viikon iästä lähtien kahden viikon välein, kunnes vieroituksesta on kulunut kaksi viikkoa. Sen jälkeen matolääke annetaan kerran kuukaudessa 6 kuukauden ikään saakka. Kissaemolle matolääke on hyvä antaa ennen astutusta ja samaan aikaan kuin pentujen ensimmäinen loishäätö. 

Viikkoa ennen synnytystä annettu Dronspot-matolääke ehkäisee suolinkaistartunnan siirtymistä emolta pennuille, jolloin pentuja ei ole välttämätöntä lääkitä 3 viikon iässä aloitetun ohjelman mukaisesti.